Reflektointia 17.11 - 18.11.2014 opintopäivien jälkeen

17/11

Maanantai päivä opintojen viedessä mukanaan kohti uusia ajatuksia ja Marjan luennolta muutosvastarintaiset oppilaat tarttui mukaan uusi ajatus, jota hetimiten kokeilin käytännössa omasta mielestä loistokkain tuloksin.
Ideana on  että haastavia/ muutosvastarintaiset oppilaat otetaan käytöön omaan työhön voimavarana. Heidän tapansa toimia ja ilmaista ajatuksia on hieman erilaista mutta se on heidän tapansa toimia ja se tulee hyväksyä.

Olen työstänyt melko ahkerasti dialogisuuden merkitystä kohtaamisessa ja lukenut/kuunnellut/katsellut useaa aiheeseen liittyvää materiaalia. Olen ymmärtänyt dialogisuudella lähinnä kahdenkeskistä puheenvuoroa/keskustelua mutta mitä enemmän olen tutustunut aiheeseen olen huomannut että se toimii ja voi käyttää myös luennoilla.

Tästä ja Marjan luennosta muutosvastarintaiset oppilaat innostuin kokeilemaan sitä oppitunnilla. Aiheeksi valitsin tentin läpikäyminen siten että ensin jaoin oppilaat ryhmiin ( 3ryhmää ), otsakkeet paperille( suuri arkki) ja eikun oppilaat töihin kirjoittamaan vastauksia. Ryhmien piti kiertää kaikki"arkit" yhteensä 4 kysymysarkkia. Aluksi kaikki lähti hyvin käyntiin mutta sitten yksi oppilas ( vilkas häirikkö aikaisemminkin ) alkoi elämöimään ja sekoitti koko ryhmän toiminnan huutemalla vastauksiksi mitä keksi ja häiritsevästi käytti omaa "äidinkieltään"siten etten ymmärtänyt mitä hän sanoi mutta muut oppilaat kyllä ymmärsivät, koska oppilasryhmä on ulkomaankielinen. Marjan luento muutosvastarintaiset oppilaat nousi mieleeni ja käytin sitä oppilaan kohtaamisessa.

Menin ryhmätilanteeseen mukaan ja kyselin tältä oppilaalta vastauksia kysymyksiin . Hän vastasi esimerkiksi näin kun kysyin miten vanheneminen vaikuttaa lihaskuntoon? hän vastasi että Jumala taivaassa päättää tämänkin vaiheen ihmisen elämässä.Vastauksesta selvittyäni ja muiden oppilaiden naurunremakan hälvettyä sanoin että juuri näin se onkin että Jumala huoltaa meitä kaikkia jos siihen uskoo ja sitten jatkoin ja kysyin kaikilta että vielä on muitakin tekijöitä mitä vanheneminen aiheuttaa lihaskuntoon ja hän huutamaan että ei voi viedä koiraa ulos kävelemään, tähän minä heti muiden oppilaiden nauraessa että juuri näin käy ja lisäsin että mitä sitten lihaksistossa tapahtuu kun ei voi viedä kóiraa ulkoilemaan, hän vastasi heti että kun vanhenee ihminen heikkenee ja lihakset sen myötä heikkenevät. Aivan oiken sanoin ja sitten muutkin oppilaat alkoivat vastaamaan aivan "oikeita tekijöitä "vanhenemiseen. Nauraminenkin loppui ja oppilaat jatkoivat ryhmätyöskentelyä yhdessä ja tämä "vilkas häirikkö" teki töitä tosi hyvin sen jälkeen eikä enää"häirinnyt" vaan oli muiden mukana. Olen jopa huomannut hienoisen positiivisen muutoksen hänen asenteessa muilla tunnilla.

Ymmärsin tästä  kokemuksesta sen että mikä tahansa vastaus voi olla oikea ja sillä on todella suuri merkitys millätavalla suhtaudumme "häirikköihin" ja "muutosvastarintaisiin"oppilaisiin. Koin että kun en antanut "väärän vastauksen" hämmentää vaan sekoitin sen mukaan niin että käytin sitä portaana seuraavaan kysymykseen ikäänkuin se kuuluisi mukaan. Huomasin myös että oppilas ei sitten enää yrittänytkään tarjota "vääriä" vastauksia vaan alkoi todella miettimään muunlaisia vastauksia.

Nämä hankalat ja muutosvastarintaiset oppilaat aiheuttavat usein päänvaivaa oppitunneilla ja nyt tämän kokemuksen jälkeen voin ilokseni todeta että heidänkanssaan on kyllä haasteellista työskennellä mutta tulokset voivat olla mitä parhaimmat. Luulen että tämän häiritsemisen taustalla voi olla kielivaikeudet, kulttuuriset näkemyserot kuten naiset eivät voi toimia opettajina/ohjaajina/johtajina vain miehet voivat tai valmiiksi vastahakoinen mieli aikeaisempien kohtaamisien aiheuttamana.
Huomasin myös että  dialogisuus ilmiönä on vahvistunut ja lukemani kirjallisuus vahvistaa kokemuksiani. Dialogisuuden periatteet ovat kyllä toiminnassani mukana kokoajan kuten esimerkiksi tasavertaisuuden, kunnioittamien ja toisen arvostamisen periatteet. Tuosta tilanteesta en olisi selvinnyt jollen olisi oivaltanut näitä periaatteita.Tuntuu kuin työskentely olisi mennyt reilun annoksen eteenpäin ja olen iloinen siitä.

Erityisopettajan konsultatiivinen rooli 3 op

Erityisopettajan konsultatiivinen rooli 3 op

 

Osaamistavoite 3. Opiskelija osaa toimia konsultatiivisesti työyhteisössä. Hän tietää tarkoituksenmukaiset vaikuttamiskanavat omassa työssään.

Opiskelijan kohtaaminen 4 op.

AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN YHTEISTYÖ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN 15 OP

 

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa toimia yhteistyössä erilaisissa erityisopetuksen verkostoissa sekä hyödyntää ja edistää yhteisöllistä asiantuntijuutta. Opiskelija osaa soveltaa erityisopetus-, vuorovaikutus- ja kehittämisosaamistaan ammatillisessa koulutuksessa. Hän toimii eettisesti kaikissa tilanteissa.

Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa toimia yhteistyössä erilaisissa erityisopetuksen verkostoissa sekä hyödyntää ja edistää yhteisöllistä asiantuntijuutta. Opiskelija osaa soveltaa erityisopetus-, vuorovaikutus- ja kehittämisosaamistaan ammatillisessa koulutuksessa. Hän toimii eettisesti kaikissa tilanteissa.

Osaamistavoite: 1. Opiskelijan kohtaaminen 4 op.

Opiskelija ymmärtää dialogisuuden merkityksen ihmisten välisessä kohtaamisessa.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Mitä on dialogisuus ihmisten välisessä kohtaamisessa? Miten  dialogisuuden periaatteita sovelletaan  vuorovaikutustilanteissa?

Dialogisuus ihmisten välisessä kohtaamisessa on kaiken perusta. Sana dialogisuus mielestäni merkitsee moniulotteista ymmärrystä kahden ihmisen välisessä kohtaamisessa. Molemminpuolista kunnioitusta, arvostusta ja halua kuunnella toista sekä todellista ymmärtämistä myös sanomattomien sanojen taakse. Luin Kaarina Mönkkösen väitöskirjaa dialogisuus kommunikaationa ja suhteena vuodelta 2002 ja siinä hän kirjoittaa mitä dialogi on

” Dialogi tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan”

Dialogisuus on mielestäni muutakin. Erityisesti uuden ihmisen kohtaamisessa ja hänen opiskelupolkua kartoittaessa nöyrä (ödmjuk) suhtautuminen ja valinnanvapauden mahdollistamien sekä opiskelijan että opettajan inhimillisyyden hyväksyminen ovat avainsanoja onnistuneelle kohtaamiselle.

Minulla on monenlaisia oppijoita opetettavani. Monen vuoden kokemuksen jälkeen olen ymmärtänyt että kohtaamalla oppilas ihmisenä, ei oppilaana tai oppimisvaikeuksisssa olevana ja antamalla heille vastuu ja vapaus omasta oppimisesta ja niistä menetelmistä mitkä heille sopivat parhaiten oppilaan omasta mielestä dialogisuuden perusta. Opettajan rooli on enemmän ohjaava ja ideoita antava kuin opettava.

 HOPS: Power point esitys dialogisuudesta, rýhmäharjoitteet.

 Hän osaa soveltaa dialogisuuden periaatteita vuorovaikutustilanteissa.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:
 

HOPS: katso 17/11 .2014 reflektio.

Opiskelija sisäistää välittämisen merkityksen kohtaamisessa.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Mitä on välittäminen  ihmisten välisessä kohtaamisessa?

Välittäminen on mielestäni toisen ihmisen asemaan asettumista siten että on läsnä ja kuulee toisen ajatuksia ilman että omat ajatukset hallitsevat dialogia.Välittäminen on halua ymmärtää toista ihmistä niin että kohtaamisen loputtua palaute molemminpuolisesta  onnistuneesta kohtaamisesta tulee joko sanoina eleinä tai ilmeinä.Välittäminen toisesta ihmisestä on mielestäni tasaarvoista, tasapuolista ja inhimillistä. Välittäminen on mielestäni myös rajojen asettamista niin että auktoriteetilla on kyky asettua auktoriteetin osaan siten että tiedostaa asemansa ja kykenee näkemään asemansa merkityksen ja rajoitukset.

 

Kokemukseni hoitotyössä toimineena välittämisen perusta on kokonaiskvaltaisessa ajatelussa missä ihmisen koko elämä; fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kulttuurinen sekä hengellinen taso on otettava huomioon. Hoitaja toimii ihmisen ymmärtäjänä ja auttajana siten että ihmisen on mahdollista tervehtyä tai parantua sairaudestaan. Käytännössä tämä tarkoittaa että ihmisen/potilaan elämäntilanne kartoitetaan mahdollisimman tarkasti  haastattelussa (dialogisuus ja välittämisen periaatteet ) ja jonka perusteella tehdään hoitotyön suunnitelma.

Miten tämä eroaa opettajan ja oppilaan välisessä kohtaamisessa? Mielestäni periatteet ovat ihan samat. Kaikkihan me olemme ihmisiä. Mielestäni suurin eroavaisuus on työskentelytavoissa. Hoitaja ottaa haltuun potilaan ja on viran puolesta oikeutettu hoitamaan hänen asioitaan niin että hänellä on mahdollisuus tervertyä/parantua. Potilaalla on asemansa puolesta vähän mahdollisuutta valitahoitotyön toimintoja tervehtyäkseen/parantuakseen. Oppettajan työssä opettaja huomioi oppijan oppimistarpeet ja kestittyy niihin. Opettaja ajattelee kokonaisvaltaisesti myös mutta tavoite ei ole että oppija tervertyy/parantuu vaan arvioida oppijan oppimisedellytykset ja ohjata oikeisiin  työskentelytapoihin.

 

HOPS: opiskelijoiden antama palaute kirjallisessa muodossa. Filmi kohtaamistilanteesta. Oppilaskysely.

 

Erityisopettajaopiskelija ymmärtää kulttuurin laaja-alaisen merkityksen opiskelijan ja opettajan kohtaamisessa. Hän osaa huomioida kulttuurin vaikutuksen sekä opiskelijaan että opettajaan.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Työskentelen suomalaisena ruotsalaisessa koulussa. Olen maahanmuuttaja 15 vuoden takaa. Kouluumme on monikulttuurinen jonne hakeutuu oppilaita kolmesta eri maasta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Lisäksi näistä kolmesta maasta tulee suuri joukko ulkomaalaisia oppijoita. Tällähetkellä minulla on oppilaita seitsemästä eri kansallisuudesta. Kulttuurin merkityksen ymmärtäminen on aivan välttämätöntä kyetäkseni toimimaan oppilaiden kanssa.

Lähtökohtana on ruotsalaisen yhteiskunnan ymmärtäminen ja tämän maan asenteiden, normien ja säädösten tietäminen. Sen jälkeen tulee erimaiden asenteiden, normien ja säädösten ymmärtäminen ja niiden näkökulmien arvostaminen ja ymmärtäminen ulkomaalaisen oppijan näkökulmasta. Opettajana ollessani olen huomannut että oman kansallisuuden ja kulttuurin tunnistaminen ja arvostaminen on noussut hyvin tärkeäksi seikaksi työskentelyssä eri kulttuurista tulleiden ihmisten kanssa. Voimme jotenkin jakaa tämän ymmärryksen ja kaipauksen yhdessä.

Eri kultturien vaikutukset näkyvät työskentelyssäni päivittäin. Oppilaat oppivat kokoajan uutta ruotsalaisesta yhteiskunnasta ja siinä toimijana olemisessa. Tämä tapahtuu samalla kuin he opiskelevat koulutuksen eri kursseja. Itseasiassa oppimista tapahtuu monella eri osaalueella samanaikaisesti. Tämä on valtava muutos oppilaan ajattelussa ja vaatii energiaa ja aikaa. Tämä vaatii opettajaltakin kykyä tunnistaa oppijan tila.

Oppilaat pystyvät aivan erinomaisella tavalla kuvaamaan kulttuurien eroavaisuudet ja myös tavat toimia eri tilanteissa. Heillä on oivallinen ymmärrys tietää mitkä asiat ovat erilailla ja miten juuri ruotsalaisessa yhteiskunnassa toimiminen eroaa kotimaassa toimimisessa. Eroavaisuudet voivat olla todella suuriakin, mutta oppilaat ynmmärtävät tämän ja se ei suurimmaksi osaksi häiritse uuden oppimista. Työskentely monikulttuurisessa koulussa on rikastuttavaa ja opettavaista opettajallekin. Minulla on ”onni”olla myös maahanmuuttaja joten yhteisen kielen löytäminen oppilaan kanssa on helppoa ja toistemme ynmmärtäminen ja arvostaminen on jokseenkin automaattista. Olemmehan ”samassa veneessä”.

 

HOPS: Oman työympäristön toiminnan kuvaaminen.

 

 

AC - ohjauksessa

Tänään oli ensimmäinen AC-ohjaus Pirkoko-opettajan kanssa. Kokemus oli mielenkiintoinen. En ole aikaisemmin jutellut tietokoneen välityksellä. Kaikki kuitenkin suijui mutkattomasti ja ohjauskeskustelu oli mahtava kokemus.

Tärkeimpänä asiana ohjauskeskustelussa nousi miten opinnot suoritetan ja millä tavalla. Minulle Blogi-kirjoittaminen on täysin uusi tuttavuus ja kun kuulin että kaikki osaamisen dokumentointi suoritetaan Blogiin, meni hiukan sormi suuhun kun en ole niin tekninen, en omista edes smartphonea. En kuitenkaan luovuta koska pidän kirjoittamisesta ja pidän haaasteista. Asiassa hämmensi varmaan enemmänkin julkisuus mutta no, kuinka julkista tämä onkaan se jää nähtäväksi.

Puhuimme myös kulttuurin merkityksestä ihmisenä  kehittymiselle ( minun kehittyminen). Olen kokenut maahanmuuttajana monenlaisia kohtaamisia sekä hyviä että huonoja. Niistä huonoista muistoista jotka ovat tarttuneet tiukemmin ja jota en edes ole ajattellut aikaisemmin on kaksikielisyyden merkitys identiteettiin. Vieraalla kielellä ei ole niin helppoa tulla ymmärretyksi eikä todellakaan pysty tuottamaan puhetta/tekstiä niin laajasti kuin omalla äidinkielellä. Olenkin alkanut käyttämään kehonkieltä ja moninaisia liikkeitä vahvistamaan sanomisiani. Kuitenkin pinnan alla asuu epävarmuus ja arkuuskin siitä että mitä sanoo ja tuleeko ymmärretyksi.

Niistä hyvistä kohtaamisista päällimmäisenä ovat opiskelijat, jotka vasta muuttaneina uuteen maahan painivat samojen kysymysten äärellä kuin minäkin tullessani Ruotsiin. On mahtava olla lähellä heitä ja ymmärtää oikeasti mistä maahanmuutossa on kysymys. myöskin kuinka tärkeää kielen osaaminen onkaan.

On niin vapauttavaa saada omalla kielellä vapaasti ilmaista itseään. Tunne on sanoinkuvaamaton, melkeimpä onnea.

Kaikinpuolin mukava kokemus tuo AC-ohjaus ja toivonkin niitä monta lisää.

Erityisopettajakoulutus toinen päivä.

17.6.2014


Tänään käytiin läpi koulutuksen esittely. Osaamisalueet, tavoitteet, kulku, osaamisperusteisuus, itsearviointi, työnohjaus jne.
Mielenkiintoisia kokonaisuuksia joista nyt nousee esiin osaamisperusteisuus.

Osaamisperusteisuus. Mitä tällä tarkoitetaan?

Osaamisperustaisuudella tarkoitetaan opiskelijan osaamisen kartoittamista.  Osaamisperustaisuuden käsitettä voidaan käyttää myös koko koulutusorganisaation  sekä opetussuunnitelman lähtökohtana. Keskeisenä tavoitteena on sekä opettajan että oppilaan ajattelun - ja toimintatavan kehittäminen siten että osaaminen kehittyy. Luentomonisteessa kerrotaan että kaikkea osaamista on mahdollista osoittaa tunnistettavaksi ja tunnistettavaksi.
Osaamisperustaisuuteen liittyy osaamisalueiden ja tavotteiden selkeä määrittely eli millaisia tietoja, taitoja, eettisiä valmiuksia ja asenteita opiskelijoissa odotetaan kehittyvän opintojen aikana. Keskeistä siis on millaisilla toiminnoilla opiskelija osaamisensa näyttää ja sen kuvaaminen. Myöskin arviointi on keskeistä osaamisperustaisessa opiskelussa.

Tavoitteena opiskelijalla on oman osaamisensa tunnistaminen ja niin tarkasti kuin mahdollista sekä oman hops:in tekeminen niin että osaaminen laajenee ja syvenee.

Oma osaamisperustaisuuden osaaminen:
 
Osaamisperustaisuus käsitteenä oli minulle uusi. Kun aloin tarkastelemaan käsitettä tarkemmin huomasin että käytän tätä ajattelu - ja toimintatapaa työssäni. Teemme esimerkiksi opiskelijan kanssa yhdessä henkilökohtaisen opetussuunnitelman, jota edeltää osaamisen kartoittaminen. Työpaikassani koulutus Nordilla käytetään käsitettä värdering joka tarkoitta aikaisemman osaamisen kartoittamista. Meillä on käytössä erillinen lomake jonka me opiskelijan kanssa yhdessä täytämme, lisäksi osaamista  testataan eri menetelmillä kuten käytännön testit tai suuliset tentit. Ja näin voi opiskelija saada suorituksia hyväksiluetuksi näyttämällä osaamistaan.
Validering ( validaatio ) käsitettä käytämme silloin kun osaamista kartoitetaan vaikkapa ulkomaalainen osaaja, esim kampaaja haluaa osaamisensa näyttää ja saada siitä dokumentin.

Miten  osaamisperustaisuus eroaa omassa työssäni:

Omassa työssäni oppilaan oma tietämys ja oman osaamisen tunnistaminen ei ole niin vahvasti esillä vaan pikemminkin vielä opettajan käsissä. Myöskin oppilaalla  oman osaamisen arvioiminen on vähemmän esillä. Jotenkin osaamisen tunnistaminen on vielä opettaja johtoista ei niinkään oppilaan.
Käytän työssäni selvästi määriteltyjä osaamisalueita ja tavotteita minkä huomasin olevan samaa kuin oppimisperustaisuudessa.
Mielenkiintoista ja innostavaa uutta ajateltavaa antavaa oppimista tämä osaamisperustaisuus. Odotan innolla jatkoja:)



 

Eka päivä erityisopettajakoulutuksessa

16.6.2014


Erityisopettaja opinnot alkoivat tänään. Ihan kivalta tuntuu näin eka päivänä. Olemme miettineet hyveitä/paheita sekä olenko vänkäri-konkari tai taituri. Päädyin taituriin koska olen aika taitava kun pääsin tänne erityisopettaja koulutukseen:)

Teimme eka ryhmätyön, kuvasimme ja haastattelimme johtaja Askoa osaamisperustaisuudesta. Sain käyttää ipadia kuvaamiseen, meni ihan  kivasti mutta kuvauksen aikana ipad tulisi olla vaakasuorassa ei pystysuorassa. No nyt tiedän tämänkin:)


Askon haastattelu:


https://www.youtube.com/watch?v=aACrDpl9J1c


Tämä bloggaaminen on uusi tuttavuus. Nyt vaan eteenpäin tässäkin uudessa asiassa..