Työnohjaus 17/11.2014
Reflektointia
Ensimmäinen työnohjausryhmä kokemus tässä koulutuksessa.
Meitä on viisi erityisopettaja-opiskelijaa mukana samoin työnohjaaja Marja
vetämässä sessiota. Sekä paikalla myös Pirkko. Jokseenkin jännittynyt olotila
minulla ja myöskin odottavainen. Olen tullut työnohjaukseen avoimin mielin ja
innostuneena.
Marja aloittaa session kertomalla työnohjauksesta ja
tavoitteesta. Jokainen saa myös kertoa kuulumisia. Sen jälkeen saamme valita useista
pöydälle asetetuista muovi eläimistä sen mikä tällä hetkellä kuvaa minua. Pöydällä on kanaeläimiä,
lehmä, kirahvi, vuohi, kissa, koira ja muutama muu eläin. Saimme vuorotellen
valinnan jälkeen kuvata sitä eläintä minkä on valinnut . Minun valintani oli
vuohi. Valintani osui vuoheen, koska tällä hetkellä se tuntui tutuimmalta ja
koska olen vuohi kiinalaisessa horoskoopissa. Lisäksi vuohi on mielestäni
peräänantamaton ja sillä on taipumus puskea läpi harmaan kiven ihan kuin
minullakin. Kuitenkin se ominaisuus on jo ikä vuosien karttuessa vähentynyt.
Tärkein ja merkittävin asia mikä työnohjjauksessa tuli
esille on minun huono itsetunto. Muistan niin selvästi kun hakeuduin
koulutukseen koin ettei minulla ole mitään kokemusta tai kokemus on vähäistä.
Olin kokenut itseni huonommaksi ei vain kielen kannalta mutta myös ammatillisestikin.
Kun työnohjauksessa käytiin tätä huonoa itsetunto asiaa läpi, olin jo saanut
kokea ryhmässä että mielipiteilläni on arvoa ja että niitä kuullaan. Myös että
osaan jotakin ja olen ammattitaitoinen opettaja.
On hienoa että saa tukea juuri siihen kohtaan itsessä missä
vajausta esiintyy. Tämän sain kokea itse työnohjauksessa ja tämä tunne että
osaa ja on hyvä kantaa aivan uskomattomalla tavalla työssäni koko ajan. Esimerkki
luentotilanteesta: aikaisemmin luennoidessani olen miettinyt ja ollut
ahdistunut (vähän tietämättänikin),
miten kykenen sen vetämään ja kertomaan aiheesta ”huonolla” ruotsillani.
Tänäpäivänä en enää puutu ajatukseen, koska olen vahvistunut opettajan
roolissani ja koen että osaan asiani ja tieto tulee ulos vaikkei ihan niin
laajasti kuin ruotsalainen lennoija.
Koen että osaan riitävän hyvää ruotsia pystyäkseni luennoimaan siinä missä
ruotsalainen luennoijakin. Sekä ammatillisesti olen kokenut, että pysyn
roolissani ja tiedän että osaan enkä hätäänny, jos joku sen kyseenalaistaa.
Session lopuksi jokainen osallistuja sai toisilta kuvauksen
millaisena hän näkee minut. Sain aivan uskomattomia sanoja,kuvauksia , jotka
nostivat kyyneleet silmiini. Nämä sanat pureutuivat suoraan siihen vajaukseen, joka
minussa vaikutti negatiivisesti itsetuntooni. Koin kuinka tärkeää on palautteen
antaminen, joka annetaan lämminhenkisesti ja aidosti.
Sanat jotka sain: Positiivisuus, hyvä itsetunto ja
itsetuntemus , luottamus itseen, iloinen, viehko, olet puhjennut kukkaan, voimaannuttava
vaikutus.
Voiko tuollaisten sanojen jälkeen muuta kuin olla
kiitollinen ja nöyrä. Iloita oppimisesta ja että saa opiskella. Kun sessio
loppui menimme muutaman opiskelijan kanssa syömään ja me kaikki ikäänkuin
leijailimme onnellisuudessa niin hienosti työnohjaus vaikkutti meihin kaikkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti