Verkostot erityisopettajan työssä 2 op.

Verkostot erityisopettajan työssä 2 op

Osaamiatavoitteet: Opiskelija tuntee oman oppilaitoksensa verkostot ja opiskelijahuollon toiminnan. Hän tietää, mitkä koulun ulkopuoliset tahot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Hän on tietoinen erityisopetukseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Erityisopettajaopiskelija tiedostaa yhteistyön merkityksen opiskelijan huoltajien kanssa.

Osaamistavoite 1: Opiskelija tuntee oman oppilaitoksensa verkostot ja opiskelijahuollon toiminnan.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Työvoimaneuvojat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita Koulutus Nordille. Koulutus Nordin koulutuksiin tulee oppilaita kolmesta eri pohjoismaasta; Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Koulutus on työvoimapoliittista mikä merkitsee sitä että oppilaat valikoituvat koulutukseen työvoimaviranomaisten päätösten kautta työvoimaviranomaisten ostaessa koulutuspalvelut Koulutus Nordilta.

Koulutus Nordin tiloissa istuu tällä hetkellä kaksi työvoimaneuvojaa. Toinen heistä hoitaa ruotsalaisten oppilaiden ja toinen norjalaisten oppilaiden asioita. Suomen työvoimaneuvoja istuu tällä hetkellä Torniossa ja hoitaa tehtäviään pääasiassa Tornion konttorista käsin. Hän käy n. kerran kuukaudessa paikan päällä opettajia ja oppilaita tapaamassa.

Työvoimaneuvojien toimenkuvaan kuuluu oppilaiden koulutussopimusten tekeminen, poissaolojen hyväksyminen, koulutusajan ja koulutuksen etenemisen seuraaminen. Työvoimaneuvojille kuuluu myös ylläpito – matka – avustussopimusten tekeminen ja myöntäminen.

Koulutus Nordissa opiskelevilla oppilailla on mahdollisuus asumiseen. Jotta asuminen ja huolto toimisivat hyvin, Koulutus Nordin palkkalistoilla on kaksi asumisesta vastaavaa vahtimestaria. Heidän toimenkuvaan kuuluu asuntojen huolto ja kunnossapidosta vastaaminen. Myös kaikenlainen asumiseen liittyvät kyselyt opiskelijoilta kuuluu heidän toimiin.

Koulutus Nordilla toimii kaksi talonmiestä. Heidän toimenkuvaan kuuluu koulurakennusten sekä koulurakennusten ympäristön huolto ja kunnossapitotyö.

Koulutus Nordilla toimii neuvonta palvelu joka on tarkoitettu sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Henkilökunta saa neuvonnasta palvelua erilaisiin esimerkiksi palkanmaksuun ja tuntiraportteihin liittyviin kysymyksiin. Opiskelijat saavat opastusta vuokranmaksuun liittyviin kysymyksiin.

Koulutus Nordilla ei ole omaa opiskelijahuoltoa eikä siihen sisältyvää opiskelijaterveydenhuolto palveluja. Sensijaan Koulutus Nordilla toimii kuraattori.

Mitä oppilas-opiskelija huollolla tarkoitetaan.

Oppilas –opiskelijahuollolla tarkoitetaan lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto tarkoittaa  perusopetuksessa oppilashuoltoa ja lukiossa opiskelijahuoltoa. Oppilashuollon työkenttään kuuluu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen.

Oppilashuollon tavoittena on lapsen ja nuoren oppimista, kasvun ja kehityksen edistäminen. Tärkeää on myös turvallisen ja tervellisen oppimisympäristön luominen. Lisäksi kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää.

Oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen on tärkeää ja tämän tuen tarpeen tunnistaminen edesautta ja ehkäisee syrjäytymistä.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys on tärkeää oppilashuollossa. Tämä yhteistyö edesauttaa erityisen tuen tarpeen tunnistamista. Tukitoimet suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Oppilashuoltotyössä on tärkeää noudatta tietosuojaa ja salassapitoa koskevia säädöksiä (Oppilashuollon käsikirja 2013).

Hops: Kuraattorin  haastattelu. Haastattelu dropboxissa tuutoreille jaettuna.

 

Osaamistavoite 2: Hän tietää, mitkä koulun ulkopuoliset tahot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Koulutus Nordilla järjestetään toimialaneuvoston kokous joka toinen vuosi. Tämä kokous on hyvin merkityksellinen KoulutusNordille. Kokoukseen kutsutaan osallistujia kolmesta eri maasta Ruotsista, Suomesta ja Norjasta. Joka maasta kutsutaan työnantajan, työntekijän ja liiton edustajat. Hoitotyön kokouksessa ovat mukana edellämainitut sekä opettajat ja koulutuspäällikkö.

Kokouksessa käydään läpi koulutussuunitelma, keskustellaan koulutuksessa käytössä olevasta kirjallisuudesta, harjoittelupaikoista sekä käydään kiertämässä koulun tilat. Osallistujat saavat vapaasti esittää toiveitaan koulutuksen suhteen sekä myös haasteita ja muutosehdotuksia käydään läpi.

Kokouksessa saadaan hyvää palautetta koulutussuunnitelmasta. Osallistujat antavat palautetta koulutussuunnitelman sisällöistä ja  antavat vinkkejä mahdollisista uusista kursseista, joita sillä hetkellä työkentällä tarvitaan ja vaaditaan.

Kokouksessa opettajilla on mainio tilaisuus tutustua työnatajien edustajiin. Heiltä saadaan hyvää tietoa päivän polttavista aiheista ja uudistuksista joita työkentillä tapahtuu. Työntekijöihin tutustumalla saadaan vinkkejä niistä tärkeistä hoitotyön tilanteista joita työelämässä tapahtuu ja joita koulutuksessa olisi hyvä käydä läpi. Kokouksessa luodaan myös hyviä  uusia kontakteja työ- ja harjoittelupaikkoihin.

HOPS: Koulutusjohtajan haastattelu.Haastattelu dropboxissa tuutoreille jaettuna.

 

Osaamistavoite 3: Hän on tietoinen erityisopetukseen liittyvistä kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista.

Itsearviointi: 4

HOPS: Kansaivälisten asioiden/hankkeiden asiantuntijan haastattelu. Haastattelu dropboxissa tuutoreille jaettuna.

 

Osaamistavoite 4: Erityisopettajaopiskelija tiedostaa yhteistyön merkityksen opiskelijan huoltajien kanssa.

Itsearviointi: 4

Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa:

Koulutus Nordin hoitotyönkoulutukseen on syksyllä 2014 otettu ensimmäistä kertaa ammattilukiolaisia oppilaita. Ammattilukiolaiset oppilaat eroavat aikuisopiskelijoista lähinnä siinä, että yhteistyö vanhempien kanssa tulee tärkeäksi. Ammattilukio koulutus on järjestetty siten että yhteiset aineet opiskellaan lukion tiloissa ja ammattiaineet opiskellaan Koulutus Nodin tiloissa. Ammattilukiolaisilla on oma mentori, joka huolehtii yhteistyön koulujen välillä sekä yhteistyön opettajien ja vanhempien välillä.

Ammattilukiolaisilla on pakollinen vanhempainilta kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Vanhempainillassa, jota kutsutaan myös kehityskeskusteluksi, mentori, opettaja, oppilas ja oppilaan vanhemmat saavat mahdollisuuden keskustella yhdessä oppilaan opinnoista sekä tavata opettajia.  

Kehityskeskustelussa käydään läpi opiskelijan opintomenestys kurssi kurssilta. Jos oppilas on saamassa ala-arvoisia arvosanoja, keskustellaan mahdollista lisätehtävistä tai tukiopetuksen tarpeesta. Kehityskeskustelussa keskustellaan myös mahdollisista poissaoloista ja niiden syistä. Tärkeä osa kehityskeskustelua, varsinkin opintojen alussa, on selvittää mahdollinen erityistuen tarve. Vanhemmilla on tällöin hyvä mahdollisuus ottaa osaa ja antaa lupa tarvittaviin järjestelyihin esim. tutkimusten tekeminen.

Ollessani mukana kehityskeskustelussa vanhempiin tutustuminen oli kiinnostavaa.  Oli kiinnostavaa saada jutella heidän kanssaan ja siten saada arvokasta tietoa vanhempien arvoista ja tavoista ja tarpeista. Oppilaiden vanhempiin tutustuminen helpottaa opettajaa kohtaamaan opiskelijaa ja helpottaa luottamuksen saamista sekä oppilaaseen että vanhempiin. Myös vanhemmilla on helpompi ottaa kantaa lapsensa opintoihin kun on tutustunut opettajaan ja mentoriin. Kehityskeskustelussa positiivista oli leppoisa tunnelma. Opettaja rauhallisella tyylillän loi tilanteesta avoimen. Kaikilla osallistujilla oli helppo osallistua keskusteluun, myöskin oppilaalla, mikä minusta oli mielenkiintoista.
Yhteistyö oppilaan vanhempien kanssa on hyvin tärkeää ja merkityksellistä koska tällöin oppilaan opintoja kyetään tukemaan kokonaisvaltaisesti.

HOPS: Kehityskeskustelussa mukana olo sekä opettajan haastattelu joka on dropboxissa tuutoreille jaettuna.